Etsintäkuulutus
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettuun lakiin esitetään lisättäväksi uusi 29 a §, joka mahdollistaisi tietojen saamisen maksukortin myöntäneeltä maksulaitokselta sekä maksun välittäjänä toimivalta maksulaitokselta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön hallinnointia varten sekä esityksessä ehdotetun maksukorttitilin valvonnan suorittamiseksi. Kyse olisi muista kuin Rikosseuraamuslaitoksen maksamia etuuksia koskevista tiedoista.
Valtioneuvoston asetuksessa vankeudesta on säännös siitä, että vankien saatavilla tulee olla luettelo vankilan toimintaa valvovista viranomaisista. Vankeuslaissa ei kuitenkaan ole asetuksenantovaltuutta säätää asiasta.
Viranomaisten välinen tietojen vaihtaminen edellyttää julkisuuslain ja muiden tietojen luovuttamista koskevien nimenomaisten säännösten mukaan pääsääntöisesti tietoja tarvitsevan viranomaisen esittämää pyyntöä eikä tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa oma-aloitteisesti.
Lähemmin PTR-viranomaisten tehtävistä ja niihin liittyvistä toimivaltuuksista on voimassa, mitä niistä on erikseen kunkin viranomaisen osalta säädetty.
Vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset etsintäkuuluttamisesta, jos vanki tai tutkintavanki karkaa tai on muuten luvatta vankilan ulkopuolella. Tällä hetkellä lainsäädäntö on puutteellinen, sillä etsintäkuuluttamisesta näissä tilanteissa ei ole säädetty. Säännös selkeyttäisi etsintäkuuluttamista koskevaa sääntelyä.
Turvallisuustietorekisteriin kirjattavissa tiedoissa olisi kyse yksittäiseen epäilyyn liittyvistä, ei seurantaan tai tiedonhankintaan perustuvista tiedoista. Tietoja voitaisiin kirjata, mikäli syntyy konkreettinen perusteltu epäily olettaa, että vanki syyllistyy rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Tarkoituksena olisi estää rikokseen syyllistyminen ja turvata laitosturvallisuus.
Maksukorttitilien rahaliikenteen seurannan mahdollistava säännös olisi perusteltu sen vuoksi, ettei Rikosseuraamuslaitoksen maksukorttijärjestelmää käyttäen ole mahdollista tehdä esimerkiksi rahanpesuun tai huumausainekauppaan liittyviä rikoksia. Järjestelmän ja sen sisällä tapahtuvan rahaliikenteen valvonta maksukortin liikkeellelaskijan toimesta keskittyy niihin velvoitteisiin, joita maksulaitoksilla on rahanpesuun tai terrorismiin liittyen. Maksukortin liikkeellelaskijan velvollisuutena on valvoa maksukortin käyttöä epätavallisten liiketoimien ja rahavirtojen havaitsemiseksi. Maksulaitos ei kuitenkaan valvo korttien käyttöä vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi. On perusteltua arvioida, tulisiko Rikosseuraamuslaitokselle antaa tällainen valvontavaltuus.
Asetuksella voidaan säätää muun muassa yhteistyöstä poliisin kanssa, tiedottamisvelvollisuudesta, virheiden käsittelystä, valitusmahdollisuuksista, tietojen tallentamisesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Lakia täsmentävää asetusta ei vielä ole annettu, mutta rikosseuraamusviranomainen on julkaissut kaksi Infoflyt-järjestelmää koskevaa kiertokirjettä, jotka käsittelevät asian käsittelyä Infoflyt-järjestelmässä, muun muassa vaitiolovelvollisuutta sekä tiedonvaihtoa rikosseuraamusviranomainen ja poliisin tai syyttäjäviranomaisen välillä.
Rikostiedustelu- ja analyysikeskuksen päivittäisjohtovastuu on poliisilla, meriliikenneyksikön päivittäisjohtovastuu on Tullilla, matkustajatietoyksikön ja maaliikenneyksikön päivittäisjohtovastuu on poliisilla.
Rikosseuraamusviranomaisen henkilötietojen käsittelyn oikeudellisena lähtökohtana on, että tietoja saa käsitellä vain niin kauan kuin se on välttämätöntä tutkintavankeuden toimeenpanon ja rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, rikoksentorjuntaa, estämistä tai havaitsemista varten taikka muiden viranomaisen avustamiseksi laissa säädetyissä tilanteissa taikka kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
Vankeuslakiin ehdotetaan uutta säännöstä vankilan tilojen teknisestä valvonnasta. Sääntely olisi tarpeellista, koska edellä esitetyllä tavalla suurta osaa vankilan tiloista valvotaan teknisesti. Tällä hetkellä laista kuitenkin puuttuvat täsmälliset säännökset teknisestä valvonnasta. Vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi kameroilla tapahtuva valvonta on välttämätöntä.
Tanskassa viranomaisten, mukaan lukien rikosseuraamusviranomaisen (Kriminalforsorgen), oikeudesta käsitellä henkilötietoja säädetään viranomaisten henkilötietojen käsittelystä annetussa laissa (retshåndhaevelsesloven), joka on yleislaki.
Vankeuslaissa olisikin perusteltua säätää nykyistä täsmällisemmin siitä, millä edellytyksillä ja missä tiloissa teknistä valvontaa voidaan käyttää.
Vankeuslain 7 luvun 1 §:n mukaan vankien käytössä tulee olla asianmukaiset asuin- ja peseytymistilat. Rikosseuraamuslaitoksen puolesta selleissä on peruskalustus, kuten sänky, pöytä, tuoli ja säilytystilaa. Sellikalustus määritellään Rikosseuraamuslaitoksen antamissa ohjeissa.
Rikosseuraamuslaitoksen valvontatoimivalta koskisi vain Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä maksukortteja. Rikosseuraamuslaitokselle ei esitetä toimivaltaa vankien muun rahaliikenteen valvontaan.
Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa siten turvallisuusuhkien ja järjestyksenpidon vaatimusten huomioimisen valvonnassa ja näihin tekijöihin perustuvan valvonnan kohdentamisen edellä mainituin perustein. Vankeuslain mukaisessa valvonnassa ei siten ole kyse tiettyyn henkilöön kohdennettavasta tiedonhankinnasta.
Rikosseuraamusviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa asianomaisille henkilötietojen rekisteröinnistä Infoflyt-järjestelmään samoin kuin siitä, että rekisteröidyt tiedot voidaan luovuttaa poliisille tai syyttäjälle. Ilmoittamisesta voidaan kuitenkin luopua, jos se on välttämätöntä Infoflyt-järjestelmästä säädettyjen päämäärien turvaamiseksi tai kansallisen tai julkisen turvallisuuden turvaamiseksi, jos tiedot on saatu poliisin turvallisuuspalvelulta tai jos rekisteröity ei ole vanki tai tuomittu, eikä häntä koskevia asiatietoja ole Infoflyt-järjestelmässä.
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille on aikaisemmin ollut mahdollista antaa niin sanotut erityiset poliisivaltuudet, jotka mahdollistivat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen sijoittamisen PTR-rikostiedusteluyksikköön. Vuoden 2016 loppuun saakka voimassa olleen poliisilain (493/1995) 8 §:n mukaan Poliisihallitus saattoi antaa nimetylle henkilölle sellaisia poliisivaltuuksia, joita tämä määrätyssä tehtävässään tarvitsi. Poliisilain uudistuksen myötä tämä ei enää vuoden 2017 alusta alkaen ole ollut mahdollista. Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välinen yhteistyö vankeusaikaisen rikollisuuden estämiseksi on erityisten poliisivaltuuksien lakkaamisen jälkeen perustunut kummankin viranomaisen henkilötietojen käsittelystä annetuissa laeissa säädettyyn tietojen luovutukseen sekä virka-apuun.
Sellaiset Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneet laitosjärjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot, joita ei tule kirjata turvallisuustietorekisteriin, voitaisiin kirjata esitetyn 7 §:n muutoksen mukaisesti valvonta- ja toimintarekisteriin. Mikäli tiedot ovat välttämättömiä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kannalta, on ne mahdollista kirjata henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 6 §:n 2 momentin 6 –kohdan mukaisesti yhdyskuntaseuraamusrekisteriin. Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien osalta Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä ja toimivalta on säädetty siten, että rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tavoitteena on tukea tuomittua sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä lisätä valmiuksia elää rikoksetonta elämää. Vankeuden ja tutkintavankeuden aikana Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä sen sijaan on estää rikosten tekeminen. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen on lainsäädännössä osoitettu poliisin tehtäväksi.
Turvallisuustietorekisteri on Rikosseuraamuslaitoksen muista tietojärjestelmistä teknisesti erillinen rekisteri.
Vankeuslain 7 luvun 2 §:n nojalla vangeilla on pääsääntöisesti mahdollisuus käyttää omia vaatteitaan. Säännöksen nojalla omien vaatteiden käyttö on kuitenkin tietyillä osastoilla mahdollista evätä. Rikosseuraamuslaitos tarjoaa vankien käyttöön soveltuvan vaatetuksen ja työtoiminnassa soveltuvan työvaatetuksen.